1. Kerro millaisen tutkijapolun kautta sinä olet päätynyt syöpätutkijaksi? Jo lääkikseen pyrkiessä minulle oli selvää, että haluan yhdistää kliiniseen työhön myös tutkimusta. Olin päässyt tutustumaan tutkimustyöhön ensimmäisen kerran jo koululaisena seuratessani äitini (dos. Päivi Lähteenmäki) väitöskirjatyötä. Syventävien opintojen yhteydessä sekä toimiessani amanuenssina, tutustuin lisää lasten syöpähoitoihin sekä niihin liittyviin myöhäisvaikutuksiin. Muutkin alavaihtoehdot kiinnostivat, mutta vuonna 2006 pääsin esittelemään syventävien opinnäytetyöni tuloksia lasten hemato-onkologien pohjoismaisen yhteisön, NOPHOn, vuosikokoukseen ja tuolloin vakuutuin siitä, että haluan jatkaa tutkimusta tällä alalla. Tyksin lasten ja nuorten klinikassa tutkimust
yöhön on myös aina kannustettu ja tarjolla oli useita inspiroivia esikuvia.
2. Mikä sai sinut kiinnostumaan tutkimusaiheestasi? Valmistuessani lääkäriksi minua kiinnosti lasten veri- ja syöpätautien lisäksi erityisesti endokrinologia sekä liikuntalääketiede. Tuohon aikaan lasten syöpähoitojen myöhäisvaikutuksia oli tutkittu näiden aihepiirien osalta vasta melko vähän, eikä interventiotutkimuksia ollut vielä julkaistu juuri ollenkaan, joten päätin suunnata väitöskirjatyöni niihin. Minulla oli tuolloin ilo saada projektia suunnittelemaan ja ohjaamaan nykyiset professorit, Harri Niinikoski ja Jukka Kemppainen sekä prof. Olli Heinonen. Väitöskirjatyössäni tutkin liikuntaintervention vaikutusta lapsena leukemian sairastaneiden nuorten aikuisten terveyteen. Tutkimus osoitti, että myös leukemian sairastaneilla liikunnalla saadaan positiivisia vaikutuksia mm. metabolisiin muutoksiin sekä verisuonten endoteelin toimintaan, vaikka sillä ei olisi suoraan vaikutusta esimerkiksi painoindeksiin. Pysyvien elämäntapamuutosten aikaansaaminen on kuitenkin erittäin haastavaa ja jo väitöskirjatyöni aikana muodostui ajatus pyrkiä jatkossa tutkimaan lapsuudessa annettujen syöpähoitojen myöhäisvaikutusten mekanismeja tarkemmin, jotta voitaisiin löytää lisää hyviä kohteita interventioille.
3. Millainen tutkimusryhmä sinulla on johdettavana ja tutkimustyön keskeiset tavoitteet ja saavutukset? Tällä hetkellä minulla on kaksi päätutkimushanketta, jotka muodostavat kokonaisuuden ”Lapsuus- ja nuoruusiässä sairastetun syövän vaikutus myöhempään terveyteen – Suolistomikrobiston muutokset, metabolisen oireyhtymän kehittyminen ja terveys syöpähoitojen jälkeen”:
Vuonna 2022 käynnistyneessä NOPHO ALL2008 late effect kokonaisuudessa (LATE ALL2008) olen päätutkijana yhteispohjoismaisen hankkeen metabolista terveyttä käsittelevässä osiossa. Tässä hankkeessa teemme yhteistyötä erityisesti Oulussa dos. Riitta Niinimäen tutkimusryhmän sekä Uppsalassa prof. Arja Harilan tutkimusryhmän kanssa, jonka lisäksi hankkeessa on yhteistyökumppanit jokaisesta yliopistollisesta sairaalasta sekä muista Pohjoismaista. Tämän hankkeen tavoitteena on sekä kartoittaa laajasti myöhäisvaikutusten esiintymistä pohjoismaisella ALL:n hoito-ohjelmalla hoidetuilla, että tuoda lisäselvyyttä myöhäisvaikutusten mekanismeihin löytääksemme potentiaalisia kohteita interventioille. Hankkeen tutkimuskäynnit ovat juuri päättyneet alkuvuodesta 2025 ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan tulevan vuoden aikana mm. metabolisen oireyhtymän, kehonkoostumuksen, kroonisia sairauksia ennakoivien biomarkkereiden, luuntiheyden, osteonekroosin kehittymisen sekä neurokognitiivisten myöhäisvaikutusten osalta. Tiedämme, että myös omassa leukemiapotilaiden aineistossamme ylipainoisten osuus kaksinkertaistuu viiden vuoden seurannassa ALL:n diagnoosivaiheeseen nähden.
Toinen päähankkeeni on yhdessä LT Anu Huurteen kanssa johtamani MiLLi-C tutkimushanke (Microbiota, Later Life, Cancer), jossa pyrimme sekä poikkileikkaus- että seuranta-asetelmassa tutkimaan suolistomikrobiston muutosta ja palautumista syöpähoitojen yhteydessä. Tässä hankkeessa teemme yhteistyötä mm. NAMI-tutkimusryhmän kanssa ja saamme ensimmäiset tulokset mikrobiston osalta lähikuukausina. MiLLi-C-hankkeen seuranta-aineiston sekä LATE ALL2008 hankkeen mikrobistonäytteiden avulla selvitämme edelleen suolistomikrobiston muutosten ja palautumisen yhteyttä mm. ylipainon ja metabolisen oireyhtymän kehittymiseen sekä immunologiseen toipumiseen syöpähoitojen jälkeen.
Väitöskirjaohjattavia minulla on tällä hetkellä kolme, joista kaksi työskentelevät LATE ALL2008 sekä MiLLi-C aineistojen parissa. Lisäksi minulla on tällä hetkellä kolme syventävien opiskelijaa, jotka keskittyvät metabolisiin myöhäisvaikutuksiin.
Kolmas väitöskirjaohjattavani on juuri aloittanut työskentelyn myöhäisseurantapoliklinikkamme aineiston parissa, keskittyen psykososiaalisiin myöhäisvaikutuksiin.
4. Mitä muuta tärkeäksi kokemaasi haluaisit kertoa tutkimusaiheestasi? Toiveenani on, että myöhäisvaikutusten sekä niiden mekanismien tarkemman ymmärtämisen lisäksi tutkimushankkeeni auttaisivat myös löytämään sopivia kohteita interventioille, joiden avulla näitä myöhäisvaikutuksia voitaisiin jatkossa lievittää. Tulokset voivat myös ohjata myöhäisseurannan käytäntöjä. Tämän tyyppisen tutkimuksen tekeminen ei olisi mahdollista ilman tutkittavien aktiivista osallistumista, säätiöiden tukea sekä eri tutkimusryhmien välistä yhteistyötä, joista olen erittäin kiitollinen.